Agreement between the Government of the Union of Soviet Socialist Republics and the Government of Finland Concerning The Regulation Of Lake Inari By Means Of The Niskakoski Control Dam

Filename: 1947-LakeInariNiskakoskiDam.FI.txt

 Asetus Jäniskosken ja Niskakosken alueen liittämisestä Neuvostoliiton alueeseen sekä Suomessa olevien, Neuvostoliitolle siirtyneiden entisten saksalaisten rahavarojen käytöstä tehtyjen sopimusten voimaansaattamisesta.

Source: http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1947/19470009, downloaded 20120520

Sitten kuin Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton kanssa Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1947 tehtyjen, Suomen Tasavaltaan kuuluvan Jäniskosken vesivoimalaitoksen ja Niskakosken säännöstelypadon alueen liittämistä Neuvostoliiton alueeseen ja Suomessa olevien, Neuvostoliitolle siirtyneiden entisten saksalaisten rahavarojen käyttöä Neuvostoliiton tarpeisiin koskevien sopimusten eräät säännökset on 21 päivänä helmikuuta 1947 annetulla lailla hyväksytty, sopimukset ratifioitu ja ratifioimisasiakirjat 18 päivänä huhtikuuta 1947 vaihdettu, säädetään ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluvia erinäisiä asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä, että sanotut sopimukset ovat voimassa niinkuin siitä on sovittu.

Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1947.

Sopimus Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton kesken Suomen Tasavaltaan kuuluvan Jäniskosken vesivoimalaitoksen ja Niskakosken säännöstelypadon alueen liittämisestä Neuvostoliiton alueeseen.

Suomen Tasavallan Presidentti ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton Korkeimman Neuvoston Puhemiehistö ovat päättäneet tehdä tämän Sopimuksen ja nimittäneet valtuutetuikseen:

Suomen Tasavallan Presidentti

Uuno Takin ja Sakari Tuomiojan;

SNT-Liiton Korkeimman Neuvoston Puhemiehistö

Pavel Nikolajevitsh Kumykinin, jotka, vaihdettuaan oikeiksi havaitut valtakirjansa, ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla

Suomen Tasavalta luovuttaa Sosialististen Neuvostotasavaltain Liitolle Paatsjoen varrella olevan sadanseitsemänkymmenenkuuden (176) neliökilometrin suuruisen Jäniskosken vesivoimalaitoksen ja Niskakosken säännöstelypadon alueen tällä alueella olevine kiinteine rakennuksineen ja laitteineen, siten että tämä alue liitetään Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton valtakunnan alueeseen ja nykyinen Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välinen raja tällä alueella muuttuu oheellisen kartan ja rajakuvauksen mukaisesti.

2 artikla

Sosialististen Neuvostotasavaltain Liitto suorittaa Suomen Tasavallalle tämän sopimuksen 1 artiklan mukaisesti SNT-Liitolle luovutettavasta alueesta kertakaikkisen seitsemänsadanmiljoonan (700.000.000) Suomen markan korvauksen, joka korvaus käsittää myös alueella sijaitsevat rakennukset ja laitteet.

3 artikla

Tämän sopimuksen 1 artiklan mukaisesti muuttuvan Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välisen rajalinjan merkitsemiseksi maastoon Sopimuspuolet muodostavat Suomen ja Neuvostoliiton välisen rajankäynnin sekakomitean.

Komitean on suoritettava rajalinjan merkitseminen maastoon lokakuun 1 päivään 1947 mennessä.

4 artikla

Tämä sopimus on ratifioitava mahdollisimman pian ja tulee se voimaan ratifioimisasiakirjojen vaihtamispäivästä.

Ratifioimisasiakirjojen vaihto tapahtuu Moskovassa.

Tämä sopimus on laadittu kahtena kappaleena suomen- ja venäjänkielillä, molempien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset.

Tehtiin Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1947.

Liite Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton kesken helmikuun 3 p:nä 1947 tehtyyn sopimukseen.

Kuvaus alueesta, jonka Suomen Tasavalta luovuttaa Neuvostoliitolle.

Kyseessäolevan alueen rajan lähtökohtana on Suomen ja Neuvostoliiton välisellä valtakunnanrajalla oleva piste, jonka koordinaatit ovat 68°52,2' pohjoista leveyttä ja 28°48,4' itäistä pituutta.

Tästä alueen rajalinja kulkee luoteissuuntaan pisteeseen, jonka koordinaatit ovat 68°53,2' pohjoista leveyttä ja 28°40' itäistä pituutta, sekä sieltä edelleen länteen pisteeseen, jonka koordinaatit ovat 68°53,1' pohjoista leveyttä ja 28°28,4' itäistä pituutta.

Edelleen rajalinja kulkee luoteissuuntaan ylittäen Paatsjoen, pisteeseen, jonka koordinaatit ovat 68°54,9' pohjoista leveyttä ja 28°25,2' itäistä pituutta. Tästä pisteestä rajalinja kääntyy koilliseen kulkien pisteeseen, jonka koordinaatit ovat 68°55,8 pohjoista leveyttä, 28°30' itäistä pituutta, ja suuntautuu sitten suorana viivana täsmälleen koilliseen Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton, Norjan ja Suomen rajojen yhtymäpisteeseen.

Sopimuksen 3 artiklassa mainittu Suomen ja Neuvostoliiton Rajasekakomitea asettaa rajamerkit ja laatii tarkan kuvauksen kyseessäolevan alueen rajalinjasta, merkiten sen karttaan, jonka mittakaava on 1 : 25,000.

Mainitun komitean laatima rajalinjan kuvaus ja kartta on kummankin hallituksen hyväksyttävä.

Sopimus Suomen Hallituksen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton Hallituksen kesken Suomessa olevien Neuvostoliitolle siirtyneiden entisten saksalaisten rahavarojen käytöstä Neuvostoliiton tarpeisiin.

Suomen Hallitus ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton Hallitus ovat sopineet entisinä saksalaisina varoina SNT-Liiton omaisuudeksi siirtyneiden rahavarojen käytöstä SNT-Liiton tarpeisiin seuraavassa järjestyksessä:

1 artikla

Suomen Hallituksen Suomen Pankissa olevalle SNT-Liiton Valtiopankin erikoistilille siirtämät rahavarat kuusimiljardia (6,000,000,000) Suomen markkaa SNT-Liiton Hallitus käyttää seuraaviin tarkoituksiin:

miljoona

Suomen

mk

1. Tavarain ostoon Suomesta SNT-

Liittoon vientiä varten...... 3,020

2. Paatsjoen varrella sijaitsevan

Niskakosken patoa ja Jäniskosken

vesivoimalaitosta ympäröivän

Suomelle kuuluvan alueen

hankkimiseen eri sopimuksen

mukaisilla ehdoilla............ 700

3. Jäniskosken vesivoimalaitoksen

ja Niskakosken säännöstelypadon

jälleenrakentamiseen sekä

Inarinjärven ranta-alueille aiheutuvan

vahingon, samoin kuin Inarinjärven

säännöstelemisen yhteydessä suomalaisten

viranomaisten toimesta suoritettavien

töiden korvaamiseen.............. 675

4. Rannikkopanssarilaiva "Väinämöisen"

ostoon........................... 265

5. Neuvostoliittolaisten alusten

korjaustöihin ja huoltoon Suomen

telakoilla ja satamissa.......... 400

6. Englannin puntien ostoon Suomen

Pankilta......................... 465

7. Leningradissa ja Tallinnassa

olevien Suomen valtion omistamien

talojen ostoon................... 60

8. Helsingissä Bulevardin kadulla

sijaitsevan SNT-Liiton lähetystötalon

jälleenrakentamiseen............. 75

9. Pariteettiperiaatteen pohjalla

perustettavan suomalais-neuvosto-

liittolaisen kuituteollisuusosakeyhtiön

osakepääomasta Neuvostoliitolle tulevan

osuuden hankkimiseen............. 200

sekä luottona yhtiön tehtaan

rakennustöiden rahoittamiseen.... 125

10. Sähkövoima-, vihannes-, rehu- ja

polttoainetoimituksiin Porkkalassa

olevalle Neuvostoliiton

laivastotukikohdalle............. 15

______________________

Yhteensä 6,000

2 artikla

Suomen Hallitus takaa tavaroiden toimituksen suorittamisen Neuvostoliittoon kolmenmiljardin kahdenkymmenenmiljoonan (3,020,000,000) Suomen markan arvosta selaisin määrin ja toimitusajoin kuin liitteessä mainitaan sekä noudattaen soveltuvin kohdin niitä ehtoja, joita käytetään toimitettaessa tavaroita Suomen ja SNT-Liiton välisten kauppasopimusten mukaan Suomesta Neuvostoliittoon.

3 artikla

Suomen Hallitus takaa, että SNT-Liitto voi käyttää tämän sopimuksen 1 artiklassa mainituista varoista kuusisataamiljoonaa (600,000,000) Suomen markkaa "Petshengan Nikkeli" Yhtymän ja suomalaisen osakeyhtiön "Imatran Voiman" kesken tammikuun 25 päivänä 1947 tehdyn sopimuksen perusteella suoritettavasta Jäniskosken vesivoimalaitoksen ja Niskakosken säännöstelypadon jälleenrakentamisesta "Petshengan Nikkeli" Yhtymälle aiheutuvien menojen peittämiseksi Suomessa.

SNT-Liiton Hallitus maksaa tämän sopimuksen 1 artiklassa mainituista varoista Suomen Hallitukselle seitsemänkymmentäviisimiljoonaa (75,000,000) Suomen markkaa korvauksena Inarinjärven ranta-alueille aiheutuvasta vahingosta sekä Niskakosken säännöstelypadon avulla tapahtuvan Inarinjärven säännöstelemisen yhteydessä Suomen Valtion viranomaisten toimesta suoritettavista töistä tästä asiasta erikseen tehtävän sopimuksen perusteella.

4 artikla

Suomen Hallitus myy SNT-Liiton Hallitukselle rannikkopanssarilaiva "Väinämöisen" asianmukaisessa kunnossa, kaikkine siihen kuuluvine aseistuksineen, ampumatarvikkeineen, varusteineen, koneineen, laitteineen, kalustoineen ja kaikkine siihen liittyvine asiakirjoineen.

Mainitun panssarilaivan luovutus ja vastaanotto suoritetaan kummankin Sopimuspuolen edustajien toimesta Turun satamassa kuukauden kuluessa tämän sopimuksen allekirjoittamispäivästä asiaankuuluvien todisteiden, luetteloiden ja piirustusten sekä asianmukaisen tarkastuksen ja katsastuksen perusteella.

SNT-Liiton Hallitus maksaa Suomen Hallitukselle kahden viikon kuluessa luovutus- ja vastaanottoasiakirjojen allekirjoittamispäivästä Sopimuspuolten kesken sovitun panssarilaivan hinnan - kaksisataakuusikymmentäviisimiljoonaa (265,000,000) Suomen markkaa 1 artiklassa mainituista varoista.

5 artikla

Suomen Hallitus takaa, että SNT-Liitto voi käyttää alustensa korjaustöiden suorittamiseen Suomen telakoilla sekä SNT-Liiton omien ja sen elimien vuokraamien ulkomaalaisten alusten huoltoon Suomen satamissa (satama-, disbursementti- y.m.s. kulut) yhteensä neljäsataamiljoonaa (400,000,000) Suomen markkaa tämän Sopimuksen 1 artiklassa mainituista varoista.

Suomen Kauppa- ja Teollisuusministeriö ja SNT-Liiton Kaupallinen Edustusto Suomessa sopivat kuukauden kuluessa tämän Sopimuksen allekirjoittamispäivästä SNT-Liiton alusten korjausohjelmasta Suomen telakoilla vuonna 1947 ja viimeistään elokuun 1 päivään 1947 mennessä ohjelmasta vuodeksi 1948.

Yllämainitusta summasta varataan Suomen telakoilla suoritettavien SNT-Liiton alusten korjaustöiden maksamiseen kolmesataaviisikymmentämiljoonaa (350,000,000) Suomen markkaa, eli sataseitsemänkymmentäviisimiljoonaa (175,000,000) Suomen markkaa vuotta kohden.

6 artikla

Suomen Pankki myöntää SNT-Liiton Valtionpankille kahden vuoden aikana tämän Sopimuksen allekirjoittamispäivästä 1 artiklassa mainituista varoista annetavia neljääsataakuuttakymmentäneljäämiljoonaayhdeksääsataaviittäkymmentätuhatta (464,950,000) Suomen markkaa vastaan Englannin puntia, kurssiin yksi punta = 547 Suomen markkaa.

Suomen Pankki siirtää kaksisataaviisikymmentätuhatta (250,000) Englannin puntaa SNT-Liiton Valtionpankin määräämään Lontoossa olevaan pankkiin heinäkuun 1 päivään 1947 mennessä ja kuusisataatuhatta (600,000) Englannin puntaa vuoden 1948 kuluessa, tasaisin erin kunkin kuukauden lopussa.

Suomen Hallitus takaa, että SNT-Liiton Valtionpankki voi vapaasti käyttää tämän artiklan mukaisesti sen tilille Lontooseen siirrettyjä Englannin puntia kaikkiin maksuihin Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan alueella sekä kaikissa muissa punta-alueen maissa.

7 artikla

Suomen Hallitus suostuu myymään SNT-Liiton Hallitukselle Suomen Valtion omistaman talon Leningradissa (Nevskin kadulla) ja Tallinnassa (Kohtutänav 4) kaikkine näissä taloissa olevine laitteineen, huonekaluineen, kalustoineen ja niihin kuuluvine ulkorakennuksineen.

SNT-Liiton Hallitus maksaa Suomen Hallitukselle mainittujen talojen sovitun hinnan yhteensä kuusikymmentämiljoonaa (60,000,000) Suomen markkaa tämän Sopimuksen 1 artiklassa mainituista varoista kahden viikon kuluessa siitä päivästä, jolloin Sopimuspuolten edustajat allekirjoittavat talojen luovutus- ja vastaanottoasiakirjat.

8 artikla

Suomen Hallitus suostuu jälleenrakentamaan SNT-Liiton lähetystön omistaman Helsingissä Bulevardinkadun varrella olevan talon.

Suomen Kulkulaitosten ja Yleisten Töiden Ministeriö ja SNT-Liiton Kaupallinen Edustusto Suomessa sopivat kuukauden kuluessa tämän Sopimuksen allekirjoittamispäivästä mainitun talon jälleenrakentamissuunnitelmasta. Jälleenrakentamistyöt aloitetaan heti suunnitelman hyväksymisen jälkeen ja päätetään elokuun 1 päivään 1948 mennessä.

Suomen Hallitus takaa, että rakennustyöt suoritetaan huolellisesti ja että talon laitteet vastaavat nykyaikaisen rakennustaidon ja - tekniikan vaatimuksia.

SNT-Liiton Kaupallisella Edustustolla Suomessa on oikeus valvoa talon jälleenrakennustöitä sekä tähän tarkoitukseen hankittujen laitteiden ja tarpeiden laatua.

Mainitun talon jälleenrakentamiskustannuksista sovitun hinnan seitsemänkymmentäviisimiljoonaa (75,000,000) Suomen markkaa SNT-Liiton Hallitus maksaa tämän Sopimuksen 1 artiklassa mainituista varoista kahden viikon kuluessa siitä päivästä, jolloin molempien Sopimuspuolten edustajat allekirjoittavat jälleenrakennetun talon luovutus- ja vastaanottoasiakirjat.

9 artikla

Suomen Hallitus antaa SNT-Liitolle mahdollisuuden käyttää kaksisataamiljoonaa (200,000,000) Suomen markkaa tämän Sopimuksen 1 artiklassa mainituista varoista SNT-Liiton osuutena pariteettiperiaatteen pohjalla perustettavan suomalais-neuvostoliittolaisen kuituteollisuusosakeyhtiön osakepääoman maksamiseen sekä satakaksikymmentäviisimiljoonaa (125,000,000) Suomen markkaa luottona yhtiön tehtaan rakentamista varten.

Mainitun yhtiön perustamisjärjestyksestä on sovittu pöytäkirjassa, joka on tämän Sopimuksen eroittamaton osa.

10 artikla

SNT-Liiton Hallitus käyttää tämän sopimuksen 1 artiklassa mainituista varoista viisitoistamiljoonaa (15,000,000) Suomen markka Porkkalan vuokra-alueella olevalle Neuvostoliiton laivastotukikohdalle Suomesta toimitettavan sähkövoiman, vihannesten, rehun ja polttoaineiden maksamiseen.

Suomen Kauppa- ja Teollisuusministeriö ja SNT-Liiton Kaupallinen Edustusto Suomessa laativat keskenään kuukauden kuluessa tämän Sopimuksen allekirjoittamispäivästä yksityiskohtaisen luettelon niistä hankinnoista ja palveluksista, jotka on maksettava yllämainitusta summasta.

11 artikla

Suomen Pankki maksaa SNT-Liiton Valtionpankin erikoistilillä oleville 1 artiklassa mainituille varoille korkoa kolme (3) prosenttia vuodessa.

Korko suoritetaan mainitulla tilillä olevien varojen jäännökselle puolivuosittain tammikuun 1 päivästä 1947 alkaen.

12 artikla

Tämä Sopimus on mahdollisimman pian ratifioitava ja on se voimassa ratifioimisasiakirjojen vaihtamispäivästä lukien.

Ratifioimisasiakirjojen vaihto tapahtuu Moskovassa.

Tehtiin Helsingissä 3 p:nä helmikuuta 1947 kahtena suomen- ja venäjänkielisenä kappaleena ja ovat molemmat tekstit yhtä todistusvoimaiset.